Metsien ekologisen kompensaation laskenta, versio 1.0
- 1. University of Jyväskylä
- 2. University of Helsinki
Description
Tiivistelmä
Tässä julkaisussa esitetään, miten lasketaan metsien ekologinen kompensaatio tieteellisesti
uskottavalla tavalla. Tapausesimerkkinä toimii Jyväskylän Kauramäkeen rakennettava pientaloalue,
jonka tieltä tuhoutuu ja heikentyy kivennäismaan metsiä. Tässä esimerkissä pientaloalue hyvitetään
suojelemalla kivennäismaan metsiä muualla.
Kun metsiä hyvitetään suojelemalla, kannattaa suojella ekologiselta tilaltaan mahdollisimman
korkealaatuisia eli käytännössä uudistuskypsiä tai sitä vanhempia metsiä, joissa on jo luonnontilaisen
metsän piirteitä, kuten lahopuuta ja kerroksellisuutta. Kauramäen tapauksessa varttuneen
kasvatusmetsän suojelu kasvattaa hyvityspinta-alan 1,6-kertaiseksi verrattuna uudistuskypsään
metsään. Nuoren kasvatusmetsän hyvityspinta-ala on 3-kertainen ja taimikon noin 9-kertainen
verrattuna uudistuskypsään metsään. Tämä johtuu kolmesta tekijästä. Mitä nuorempaa suojeltava
metsä ensinnäkin on, sitä kauemmin kestää, että se kehittyy vanhaksi, runsaasti luontoarvoja
sisältäväksi metsäksi. Toiseksi vanhoissa ja varttuneissa metsissä hakkuupaine on suurempaa kuin
nuoremmissa. Mitä nuorempaa metsä on, sitä pidempään se on joka tapauksessa turvassa
päätehakkuulta, joka taas on metsäluonnon kannalta kaikkein eniten metsän ekologista tilaa
heikentävä toimi. Kolmanneksi nuoren metsän kohdalla hyvityksen epäonnistumisen riski on
suurempi kuin vanhemmassa metsässä, sillä mitä kauempana tulevaisuudessa metsän ekologisen
tilan ennustetaan nousevan korkeaksi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jokin menee pieleen.
Voi esimerkiksi olla, että jotkin vanhaa metsää elinympäristökseen vaativat lajit ehtivät kadota
maisemasta. Nämä kolme tekijää johtavat siihen, että jos suojellaan nuoria metsiä, on hyvityksen
pinta-alaa on kasvatettava, jotta hyvittämällä olisi mahdollisuus tuottaa keskimääräinen
kokonaisheikentymättömyys ekologisen kompensaation vaatimassa 30 vuoden aikaikkunassa.
Jotta hyvityksestä saadaan muodostettua hallinnollisesti käytännöllinen ja ekologisesti yhtenäinen
kokonaisuus, voi olla välttämätöntä sisällyttää siihen myös sellaisia luontotyyppikuvioita, joita ei
yksittäisinä kuvioina kannattaisi ottaa hyvitykseen mukaan. Kauramäen tapauksessa hyvityksen
sijoittamiseen vaikuttavat metsälakikohteiden sijainti, virkistysarvot sekä olemassa olevien ja
tulevien kaavojen vaatimukset. Käytännössä törmättäneenkin melko usein tilanteeseen, jossa
hyvityksen pinta-alaa on kasvatettava siksi, että eri maankäytön arvoja ja näkökulmia joudutaan
sovittamaan yhteen.
Tässä julkaisussa esitetty laskelma vahvistaa nyrkkisäännön, jonka mukaan rakentaminen kannattaa
aina pyrkiä sijoittamaan alueille, joilla luonto on jo valmiiksi tuntuvasti heikentynyttä, ja että eritoten
suojeluhyvitys kannattaa tehdä alueilla, joilla luonnon ekologinen tila on valmiiksi melko korkea.
Näillä keinoilla luonnon tila todennäköisimmin säilyy kokonaisheikentymättömänä ja hyvityksen
pinta-ala pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä säästää paitsi luontoa, myös kompensaation
kustannuksia.
On huomattava, että laskelma on tehty sellaisilla kompensaatiolaskennan työkaluilla, joita
kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä ne vaativat käyttäjältään runsaasti huolellisuutta ja työkaluja
tullaankin päivittämään käyttöliittymältään selkeämmiksi. Lisäksi laskureiden tieteellistä sisältöä
tullaan päivittämään tarkemmaksi: esimerkiksi ennallistamisvasteita korjataan sitä mukaa, kun
empiiristä aineistoa ennallistamisesta kertyy. On myös huomattava, että tässä laskelmassa
luontotyyppien ekologista tilaa ei ole määritetty tuoreiden ekologisen tilan mittaristojen avulla
(BOOST & SYKE 2023), koska mittareita tai niiden vaatimaa maastokartoitusta ei ollut käytettävissä tätä laskelmaa tehtäessä. Kauramäen heikennysalueella ja suunnitellulla hyvitysalueella tehdään
syksyn 2023 aikana maastokartoitus, jossa metsien ekologinen tila määritetään ko. mittaristoja
käyttäen. Päivitysten ja maastokartoituksen myötä tässä julkaisussa esitettyihin lukuihin tullee
muutoksia. Joka tapauksessa julkaisussa esitetty tapa käyttää kompensaatiolaskureita ja itse laskurit
esittelevät tieteellisesti uskottavan kompensaatiolaskennan osa-alueita. Laskentatapaa ja laskureita
saakin hyödyntää vapaasti.
Files
Nieminen_ym_2023_Metsien_ekologisen_kompensaation_laskenta_v1.0.pdf
Files
(4.3 MB)
Name | Size | Download all |
---|---|---|
md5:db691aabc1f3296105f7e539585b0aa2
|
4.3 MB | Preview Download |