Bika Ubukhohlakali Enomborweni Yokulwa Nobukhohlakali

Silusapho Nyanda 

NAYIBE KUNOBUKHOHLAKALI, ukukhwabanisa, ubusela namkha okhunye nje okuphambene nokulunga ekorweni yabasebenzi bembusweni, ukhuthazwa bona ukubike lokho.
Ukulwa nobulelesi ekorweni yabase benzi bembusweni kusese liqalontanzi likarhu lumende; nje-ke iNomboro yokuLwisa ubuKohlakali eli Zweni lokeli yenza kube lula emalungeni  womphakathi ukubika izenzo ezisolisa kwanga  ngezobukhohlakali.  Inomboro yokubika izenzo zobukhohlakali le yavulwa yiKomitjhini yabaSebenzi be mBusweni (i-PSC) ngomnyaka wee-2004, kanti-ke ukusukela ngesikhatheso seyidlulile eekulungwaneni ezili-100 imi biko yeensolo zobukhohlakali nezinto eziphambuke endleleni esekhe yathunyelwa babantu.

  Imibiko yokubika ubukho hlakali le, ebeyisenziwa bahlabimkhosi, yenze ukuthi kuphenywe imilandu ema-24 035 yobukhohlakali, yoku khwabanisa neminye, kutjho uKomitjhinara wezeKoro yabaSebenzi bemBusweni u-Michael Seloane, oweluse woke umsebenzi owenziwa ngilekomitjhini.
Ukusukela ngomnyaka wee2020 ukuya kewe-2021, ima-337 imilandu ebikwe ezikweni loku -bika ubukhohlakali. Ama-35 wemilandu le iphathelene nokuqatjhwa kwabantu ngo kungamthetho, nokuthengwa kweensetjenziswa ngokunga mthetho ephenywa yi-PSC.
Imilandu esele idluliselwe keminye iminyango karhu lumende namkha kabanye abathobelisimthetho kobanyana iyokuphenywa.
 Ukwenza izinto eziphambe ne nokulunga emahlelweni wokwakhiwa kwezindlu, ze Hlelo lokwAkha nokuVuse lela (ama-RDP), nemathende ni kunye neembonelelweni zomrholo wombuso yizwa ngobatjho evame khulu ukubikwa bahlabimkhosi. “Ngesikhathi sokuqinteliswa kwamakhambo sihletjelwe kanenginengi ngama-imeyili.
Sinanehlelo elizirekhodela umlayezo kilabo abafisa uku fowunela inomboro yethu yokubika ubukhohlakali ngemva kwesikhathi somse benzi,” kunaba u-Seloane.  Ungezelela ngokuthi solo kugedliswe imilayelo yokuqi nteliswa kwamakhambo, kuya ngokwanda ukubikwa kwamacala wokukhwabanisa aphathelene neembonelelo zo mrholo wembusweni, khulu khulu iimbonelelo zokwEthula umPhakathi umthwalo woBu disi bokudosa emhlweni.  Ukuqinisa imizamo yokulwa nobukhohlakali, umBuso uni kele abathobelisimthetho abase benzi abanamakghonofundwa, wabe wasungula neziko elibi zwa ngokuthi yiFusion Centre .
Leliziko liyihlanganisela yaba thobelisimthetho ababelana ngelwazi nangemithombo yamandla ekulwiseni ukuk hwabanisa nobukhohlakali ekuthengweni kwepahla neen -
setjenziswa ezikhambisana ne-COVID-19 .
 Kwenzekani Emve ni Kobana Kuhla tjwe
Umkhosi Woku yelelisa? o0oo00oo
 U-Seloane uthi lokhuya icala nalibikwa ngefowuni yokubika amacala, iimpha thimandla eziqalene  mandla eziqalene neensombululo zamsinyana ziyahlola uku thi yoke imininingwana efa neleko ikhona na.  Lapha-ke kubalwa nemininingwana yokuthi ngubani owenzeni, nokuthi isenzo esenzekile kweso senziwe nini, kunye nokuthi kubayini owenze isenzweso asenzile.
Uthi nayibe kutholakala ukuthi kwenziwe okupha mbene nokulunga kungaba kuthengwa kweensetje nziswa nokuqatjhwa kwa bantu ngokungamthetho, ukufunjathiswa, ubukhohla kali obuphathelene nezindlu ze-RDP, ukukhwabaniswa kwesibonelelo somrholo wembusweni, ukufahlela kwabantu/ukungena ngo kungemthetho elizweni lekhethu, ukubetha, ukweba namkha ukukhwabanisa –  i-PSC ingaphakamisa ukuthi umnyango ofaneleko uthathe amagadango wokulungisa namkha udlulisele icalelo kuma-HAWKS, emapholiseni wakwa-SAPS namkha esiQhe meni somSebenzi wokuLwa nobuKhohlakali kobanyana khekuphenywe ngomlandu loyo ukuya phambili.
  Imilandu edluliselwa yi-PSC eminyangweni kobanyana iyokuphenywa ngile elande lako, hlangana neminye:

 • Abasebenzi bemBusweni abenza umsebenzi onge zelelweko kobanyana ba zokurhola ngaphandle  kwemvumo evela eminya ngweni abasebenza kiyo; 
• Ukungavezi iinrhulu phelo zakho zengeniso mali ezitjhayisana nemi thetho yokuziphatha ye mbusweni  kunye • Nokuziphatha okupha mbana nesiko elivunye lweko lokuziphatha kwa basebenzi.
 U-Seloane uthi i-PSC i nikela iminyango karhulumende amalanga ama-60 ukuphe nya beyiqede ngomlandu.
Uthi ngemva kwalokho-ke umnyango wazisa i-PSC ukuthi utholeni ephe nyweni lawo. “Nayibe siyaneliseka ngamaga dango athethwe mnyango, siyawuvala umlandu, ko dwana nayibe sisarhonona, sibuyela kiwo umnyango.” Kune siqinisekiso  So kungazigaguli Ibizo Umhlabimkhosi nakanga funiko ukwaziwa ukuthi ungubani, isiphathimandla seziko lomtato wokubika ubukhohlakali sithatha imi niningwana yokuthintana kwaphela. Lokhu-ke kuqa kathekile ngoba nayibe kusafuneka elinye ilwazi, i-PSC kufuze ikghone uku mthinta umhlabimkhosi loyo.  Abahlabimkhosi ababika amacala ezikweni lomta to wokubika imilandu ku-PSC banikelwa isiqini sekiso sokuthi amabizwabo angeze avezwe nayibe ba funa ukungaziwa nofana ukungazigaguli, kuhlathu lula u-Seloane. Uhlathulula ukuthi iimphathimandla eziqale iinsombululo zam sinyana zithwasiselwe ukuqinisekisa ukuthi ibizo lomhlabimkhosi lihlala lifi hliwe.
  U-Seloane uthi amaSewu la Afrika kufuze abubike ubukhohlakali ngoba bu khinyabeza abantu abanga nalitho, buvale netuthu ko, kuvaleke nendlela  yokuthi ilizwe lingaya phambili. 