Ukuqalana Nokubhubha Komuntu Otjhidelene Naye 

Vukuzenzele unnamed

Abantu abanengi babhujelwe nga batjhidelene nabo ngebanga leNgogwana ye-Corona (i-COVID-19) begodu kanengi ukubhu jelwa kwenza uzizwe ngasuthi uyabhudanga, koke lokhu akwenzeki kwamambala.  “Awusiwedwa,” kutjho uDorhodere wezeNgqondo emphakathini uZanele Ludziya osebenza esibhe dlela i-Stikland esisesifu ndeni seTjingalanga Kapa.  Ukubhujelwa mumuntu otjhidelene naye akwamu keleki lula begodu kunga vusa imizwa ehlukahluke neko nehlangahlanganisa umuntu.  “Manengi amatshwayo ongawabona bewuwayelele emuntwini obhujelweko nosazilileko, kodwana uku ngabi khona kwamatshwa yo akutjho bona umuntu loyo akasiseenhlungwini.” “Abantu bangatjengisa ubuhlungu babo ngoku kwata, ngophelaphela ihli ziyo/ukucasuka, ngoku hlala batlhuwile nofana ngo kungabi nekareko lokwenza ezinye izinto zepilo. Ukusebenza komcabangabo kungaphazamiseka, nje ngombana bazabe bathatha babeka ngomuntu obatjhiyileko/obhubhileko. Okhu nye kukuthi bangaba neki nga yokutjhejisisa begodu bangatjengisa amatshwayo wokungasebenzi kuhle komkhumbulo,” kutjho u-Ludziya.UDorhodere wezeNgqondo lo, uyelelisa abantu bona batjheje ukutjhuguluka kwemizwa, njengo kulila khulu nofana ukukhu phuka kwezinga lokusela utjwala nofana ukusebenzi sa iindakamizwa. Abantu abafelweko “Bangabhema ukudlula ngendlela ejayelekileko, bangazihlukanisa nabantu nofana babalekele ukuba nabantu nofana ukuba seendaweni zompha kathi. Abanye bangafuna ukuba sendaweni ethulileko abanye kenetjhada elikhulu. Okhunye kukuthi bangatjengisa umukghwa wokufuna ukulwa nofana ukukgharameja abanye abantu” ubeke watjho.  U-Ludziya uyatjho bona nawusekela umuntu  obhujelweko, kuyasiza bona uzwisise ikambiso yokuzila begodu omunye nomunye udlula kiyo ngendlela ehlukileko. Uhlathulula bona ukuzila akusiso isimo nje kwaphela, kodwana buhlungu obutha-tha isikhathi ukwelapheka begodu abantu bavamisa ukuba nesidingo sokudlu la eengabeni ezithileko zokuzila ngaphambi ko kwamukela.
Iingaba Ezijayelekile ko Zokuzila Iingaba ezijayelekileko zokuzila zifaka hlangana ukungamukeli isimo nofana ukuzihlukanisa nabantu (ukuzizwa unganamandla nofana ukwenga nywa livalo elimbi); uku kwata (ukukwatela abanye ngitjho bangakakwenzi linto elimbi); ukubalabala (ukuzizwa umlandu eentweni ezingakenziwa nofana ezikhulunyiweko); ukudana (ukudana okuza nokulemuka bona ipilo isazokuraga ngaphandle komuntu obekade utjhidelene naye loyo); begodu ukwamukela (ukuthola indlela yokuphila ipilo epheleleko ngaphandle komuntu loyo).  “Indlela yinye yokuqalana nokubhujelwa nofana yoku sekela umuntu osebuhlu ngwini; kuzwisisa isigaba sokuzila ozithola ungaphakathi kwaso nofana leso umuntu obhujelweko aqalene naso. Lokhu kunga qinisekisa umuntu ozili leko bona lokhu adlula kikho kujayelekile begodu ngekomuntu woke. Ziphathe nofana uphathe umuntu loyo ngokulunga, ngokubekezela nokuzwisisa, ukhumbule engqondweni bona lokhu ohlangabezana nakho kuzokudlula” kutjho u-Ludziya.  


