Kulawula iCOVID-19 : Ekhaya kanye nakusisetjentiswa lesincunyiwe

Allison Cooper

KUBALULEKE  kakhulu kutsi kakhulu kutsi wehlukane nalabanye, kungaba kusekhaya nome kusisetjentiswa wehlukane nalabanye, kungaba kusekhaya nome kusisetjentiswa longahlala kuso wedvwa, nangabe uhlolwe wakhandzakala kutsi uneligciwane le-longahlala kuso wedvwa, nangabe uhlolwe wakhandzakala kutsi uneligciwane leCOVID-19COVID-19 ..
Bantfu labanengi baseNingizimu  Afrika labahlolwe bakhandzakala kutsi bana-leligciwane lecorona  (i-CO-VID-19) abakhoni kuhlala bodvwa ngobe emakhaya abo mancane kakhulu kutsi bangakhona kuhlala nekulala ekamelweni langalali kanye nalomunye kulo.
Hulumende wente siciniseko sekutsi kube netisetjenti-swa letincunyelwe kuhlala wedvwa nangabe uhlolwe wakhandzakala uneligciwane lecorona , kanye futsi netisetjentiswa letincunyelwe kuvalela bantfu ngenca yesifo labo labasalindze imiphumela yeluhlolo lwabo. Totimbili letinsita titfolakala mahhala.Ngekusho kwaDkt. Marlin McCay, longudokotelamvama lolapha eFlorida eNshonala-nga Rand, intfo yekucala lekumele kutsi uyente nangabe uhlolwe wakhandzalaka kutsi unaleligciwane leCOVID-19 kutsi ukhawule kubhebhetse ka kwalolufu. “Ufuna kuvikela umndeni wakho,” kusho yena. Kute wente loko, kudzingeka kutsi uhlale wedvwa – kungaba kusekhaya nome kube kusisisetjentiswa sekuhlala wedvwa.“Nangabe uhleli wedvwa kusho kutsi kufanele kutsi utfole incenye yendlu lapho ungeke utsintsane khona sa-nhlobo nemalunga onkheemndeni. Kufanele kutsi kubete umuntfu losondzela kuwe libanga lemamitha lamatsatfu. Kufanele kutsi udle wedvwa, usebentise titja takho tekudla; usebentise likamelo lakho wedvwa lekugezela, nangabe kwenteka, futsiungatsintsani ngisho namunye wemalunga emndeni.“Dokotela wakho nome umnakekeli wakho ku-fanele kutsi akusite ngemitsi lesisekelo kute wehlise ti-mphawu letinkhulu, ikakhulu njengebuhlungu bemtimba, buhlungu benhloko nemfiva. Kunemavithamini futsi lalu-ngile longawasebentisa kute uhlale uphilile,” kusho yena njalo.Kubalulekile futsi kutsi utfole kuphumula lokwanele futsi unatse emanti lanele nome lokusamanti kute wente siciniseko sekutsi umchamo wakho uhlala njalo unembala losamanti. Linyenti lebantfu lelinetifo letingasimatima batawucala kutiva sebancono ngesikhatsi lesingaba liviki emva kwetimphawu tekucala, kodvwa kubalulekile kutsi ucaphele timphawu takho ngekucophelela.Nangabe ukhombisa ti-mphawu letiphutfumako tesecwayiso, njengekubanenkinga yekuphefumula, buhlungu esifubeni nome kucindzeteleka esifubeni lokungapheli, kukhwehlela ingati, kusangana, kuphelelwa butfongo lokukhulu, tindzebe temlomo letiluhlata nome buso  lobuhlata kufanele kutsi ubite i-ambulensi nome uye esibhedlela ngekushesha.
Tisetjentiswa tekuhlaliswa wedvwa ngenca yesifoLabo labangakhoni kuhlala bodvwa bahlukane nemalu-nga emndeni labahlala nawo ekhaya, hulumende ubeke tisetjentiswa tamahhala tekuhlala wedvwa ngenca yesifo eveni lonkhe kute kutsiugcineke uphephile wena kanye nalobatsandzako.Hulumende waseNshonala-nga Kapa ushicilele kuphawula lokushiwo tigulane mayela na netisetjentiswa tawo teku hlalisa bantfu ngabodvwana.Marie Jantjies waseWitze-nberg wancuma kulandzela seluleko sebanakekeli bete-mphilo ngekutsi aye kusise-tjentiswa sekuhlala ngawe-dvwana ngobe make wakhe loneminyaka lenge-97 uhlala naye kanye nebantfwabakhe ngako-ke bekafuna kubavikela. “Ngaphatfwa kahle kakhulu. Kudla bekumnandzi – bekumnandzi kakhulu futsi kwengca kudla kwasekhaya. Ngabona kutsi kufanele nje kutsi ngihlale nginelitsemba. Bengikhatsatekile, kodvwa ngathandaza futsi ngalinga kutsi ngikhululeke,” kwasho yena njalo. “Leyo ndzawo ingasindzisa timphilo! Iyindzawo lencono kakhulu sibili,” kwasho John Arnoldus, loluleme emva kwekutfolwa aneCOVID-19  losendzaweni yekuhlala uwedvwa lelapha eDrake-nstein. “Munye webangani bekahleli yedvwa ekhaya ngenca yesifo wadvonsa kamatima kutsi alulame ngekwakhe. Ngamtjela kutsi atsintse bantfu labamnakekela – ngiyo indlela yekuba ncono leyo. Kwesekelwa tisebenti tetemphilo kanye nemlawuli walapho – ngiko lokukwenta kutsi ukhone kululama,” kwasho yena.Arnoldus kwekucala bekangatsita kutsi aye kulesise-tjentiswa sekuhlala ngawe-dvwana ngenca yembono longasilo liciniso lotsi ungaya endzaweni lenjalo utawugula kakhulu futsi ushone. “Be-ngilindzele lokubi kakhulu, kodvwa ngemukelwa kahle kakhulu. Ngitetfulela sigcoko letisebenti! Tangichazela kutsi njengaloku ngineCOVID-19 , kute namunye kulesisetjenti-swa lotangenta kutsi ngigule,” kwasho yena.
Yini longakulindzela ku sisetjentiswa sekuhlala wedvwa ngenca yesifo?Ngekusho kwahulumende waseNshonalanga Kapa, to-nkhe tidzingo takho tiyanakekelwa. Utawutfola kudla njalo, kucahelwa kwetemphilo lokwentiwa sisebenti setemphilo, kusitwa ngekuwashwa kwetambatfo, kudvudvutwa kanye nekuthula ngesikhatsi welulama kanye nekuhanjiswa mahhala kuya nekubuya kuleso sisetjentiswa.
“Kubalulekile futsi kutsi utfole kuphumula lokwanele futsi unatse emanti lanele nome lokusamanti kute wente siciniseko sekutsi umchamo wakho uhlala njalo unembala losamanti.” Nangabe ungakhoni kuhlala wedvwa, shayela lucingo  Lucingo lwaVelonkhe lweLigciwaneleCorona ku: 0800 029 999 kute utfole lwatiso lolubanti lolumayelana nesisetjentiswa sekuhlala wedvwa lesisedvute nawe nome sisetjentiswa sekuhlala wedvwa ngenca yesifo.