Kuphela kwemshado ngekwemtsetfo

Dale Hes

Nasewulinge konkhe longakwenta kutsi umshado wakho uphumelele, idivosi kungaba yintfo lencono kini no-babili wena nemlingani wakho. Idivosi ilukhuni futsi ibanga sitresi emindenini kantsi futsi nenchubo yetemtsetfo ingaku-dida.
Idivosi ngulesikhatsi  umshado uphela nge-kwemtsetfo enkantolo  yemtsetfo. Kunetinhlobo letimbili tedivosi: lengaphikiswa – lapho khonaomabili emacembu avumelana kutsi idivosi ku fanele kutsi yenteke; futsi ingaphikiswa – lapho khona emacembu angavumelani  ngaledivosi nome ngemi-bandzela yayo.
 Josephine Peta, Sisebenti Lesikhulu seKuphatfwa kweMtsetfo eHhovisi  leMmeli weMndeni eTi-kweni Letebulungiswa Nekutfutfukiswa Kwemtsetfosisekelo, uchaza kutsi inchubo yedivosi icala ngesikhatsi kukhishwa emasamanisi.“Umuntfu lofuna kutsi umshado wabo uphele angatfola emasamanisi edivosi enkantolo le-phakeme nome yesifundza, nome bangabona na nemmeli kutsi abasite kulenchubo. Lowo locala inchubo yedivosi emkha-tsini walabo labashadile ubitwa ngekutsi ngumma-ngali bese kutsi lolomunye yena ubitwa ngekutsingummangalelwa,”  kwasho yena njalo Peta.Peta uchaze kutsi emasamanisi edivosi kufanele:
• asho kutsi sekute lelinye litfuba lekubuyisela  lobudlelwane esimeni lesifanele,• ente kutsi kube  nekwehlukaniswa  kwemphahla labanayo labayihlanganyelako nome kufezekiswe imibandzela lekwa vunyelanwa ngayo ngesikhatsi kusayinwa lesivumelwane semshado ekucaleni kwalomshado, kanye,  • nekuchaza kutsi  ngumaphi emalu ngiselelo lentelwe bantfwana balaba  labashadene, njenge-kutsi nje umntfwana utawuhlala nabani.“Lamasamanisi kufanele kutsi aphindze futsi asho kutsi ummangalelwa unetinsuku leti-10 – nangabe ahlala endzaweni yinye nemmangali, nome tinsuku letinge-20 – nangabe lamacembu ahlala etifundzeni letahlukene, kute aphendvule lamasamanisi,” kwengeta Peta. Nangabe licala selivuliwe, emadokhumenti atfunye-lwa emuva kummangali, lokunguye lotsatsa emasethi lamabili alamadokhumenti ayowanika mabhalane wenkantolo yemajaji wakuleyo ndzawo ummangalelwa lasebenta kuyo nome lahlala kuyo.“Mabhalane wenkantolo yemajaji utawubese-ke yena utsatsa lawo  madokhumenti ayowa-nika ummangalelwa ma-tfupha bese sewukhipha sicisekiso lesibhalwe kutsi uwentile lowo msebenti, kufakazela kutsi vele lawo madokhumenti wanikwa wona. Nangabe kuneba-ntfwana, Lihhovisi leMmeli weMndeni kufanele kutsi latiswe,” kwaphawula yena njalo Peta.Emva kwetinsuku leti-10 nome letinge-20, mabhalane wenkantolo yemajaji angayibhalisa ledivosi kuluhlu lwemacala enkantolo. Kumadivosi laphikiswako, ummangalelwa kufanele kutsi awaphendvule  lamasamanisi ngekutsi afake satiso senhloso yekutivikela kuloludzaba.“Nangabe asakwenti le loko, kufanele kutsi aphindze futsi afake sicelo  sekutiphendvulela ku-ngakapheli sikhatsi lesi-tsite. Sicelo sekutiphe-ndvulela sitatimende lapho ummangalelwa aphendvula khona letinsolo labekwa tona letikulamasamanisi.Emva kwalesicelo  sekutiphendvulela, umma-ngali angaphindza futsi asiphendvule lesicelo sekutiphendvulela nome afake satiso sekutsi kuhlalwe phasi kulalelwe lelicala.“Loludzaba lutawu-bese-ke selubekelwa lusuku kutsi litekwe,” kwe-phetsa Peta njalo. vYini idivosi lengakaphendvul wa?Inkantolo iyayikhipha idivosi ngobe kungakaphendvulwa nangabe emasamanisi akhishiwe atfunyelwa kulowo lekushadwe naye kodvwa wangawaphendvuli ngesikhatsi lesincunyiwe. Loku-ke, nanome kunjalo, uyalulekwa kutsi ucale ngekutsintsa lowo loshade naye ngobe ngekuhamba kwesikhatsi angalinga kutsi ledivosi ibekwe eceleni ngesizatfu sekutsi kunesizatfu lesivakalako sekutsi wehluleke kugcina sikhatsi lesingumncamulajucu.
Liphephandzaba iVuk’uzenzele  litawube likhipha luchungechunge lwema-athikili laphatselene nedivosi. Wafundze elushicilelweni lolulandzelako.
